Rakentamisen huippuvuodet ovat ohi. Asuntojen uudistuotanto alkoi pudota jo viime vuoden lopulla. Kasvua ennustetaan vain talojen korjausrakentamiseen.
MINNA PANTZAR
Espoon Kivenlahdessa päivitetään vuonna 1972 valmistunutta 134 asunnon kerrostalokokonaisuutta tähän päivään ja pidemmällekin.
Putkiremontti uusine kylpyhuoneineen on juuri saatu valmiiksi. Energiaremontista on tehty osa, eli maalämpöjärjestelmä kaivoineen on lähes valmis. Edessä on vielä poistolämmön talteenottojärjestelmän ja aurinkosähköjärjestelmän asennukset.
Hintalappu on noin 11,5 miljoonaa euroa, josta pakollinen putkiremontti lohkaisee leijonanosan.
Eivätkä suunnitelmat vielä tähän lopu.
– Julkisivuremontti pitää tehdä, ja pihan entisöinnistäkin on tarjouspyynnöt menossa, sanoo asunto-osakeyhtiö Kivenlukon hallituksen puheenjohtaja Paula Pöntynen.
Taloyhtiö saa investoinnille ison ARA-avustuksen energiatehokkuuden parantumisesta. Taloyhtiö säästää merkittäviä summia myös sähköveron alennuksena. Maalämpöjärjestelmän (22 kaivoa) ja aurinkosähköjärjestelmän (210 paneelia) ansiosta taloyhtiö pääsee halvempaan sähköveroluokkaan.
Remontti nostaa silti asukkaiden vastiketta vuosikymmeniksi.
– Remonttikustannus on noin tuhat euroa neliö. Velka on ikävä asia, mutta asukkaat maksavat samalla paremmasta asumisesta, omavaraisuudesta ja toivon mukaan jatkossa myös halvemmasta energiasta, sanoo Pöntynen.
Kivenlukko ehti aloittaa remontin jo viime vuoden alussa, ja hinnatkin oli lyöty lukkoon ennen pahinta hintarallia. Vaikka remonttikulut vähän hirvittivät, toimeen päätettiin yksimielisesti ryhtyä.
– Kun tällainen 50 vuotta vanha talo päivitetään nykyaikaan, niin kyllä siihen rahaa uppoaa, mutta sentään vähemmän kuin uudisrakentamiseen, Pöntynen sanoo.
Remonttien kasvu paikkaisi uudisrakentamisen laskua
Rakennusalalla eletään nyt käännettä, sillä asuntojen ja toimitilojen uudisrakentaminen (siirryt toiseen palveluun)vähenee tänä vuonna. Alalla toivotaankin lisää Kivenlukon kaltaisia korjausprojekteja.
Lue lisää: Kolmas kriisi muutaman vuoden sisään vie rakennusalaa kohti sumuista tulevaisuutta
Synkistely näkyi myös Elinkeinoelämän keskusliiton luottamuskyselyssä(siirryt toiseen palveluun), jossa rakennusyritysten luottamus laski tilauskannan ohentumisen takia.
– Vain korjausrakentamiseen odotetaan kasvua tänä ja ensi vuonna, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.
Myös rakennustarvikkeiden toimittaja Kesko (K-Raudat ja Onninen) odottaa korjausrakentamisen vilkastuvan.
– Kun uudisrakentaminen vähenee, niin perinteisesti tekijät ovat siirtyneet saneerauskohteisiin. Korjausrakentaminen kasvaa hyvin laajalti. Varmasti suurin yksittäinen kasvun veturi on vanhojen talojen, kerrostalojen ja toimistojen saneeraaminen, perinteiset putkiremontit ja pintaremontit. Pohjois-Euroopassa, jossa olemme alan johtava toimija, tätä korjausvelkaa on todella paljon, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Remontteja vauhdittaa myös tarve parantaa energiatehokkuutta.
– Peruskysyntä tulee ihan tarpeesta, eli jos jokin on rikki, se pitää korjata. Mutta ehdottomasti siellä korjausrakentamisen sisällä vihreä siirtymä ja energiatehokkuus ovat nyt ajureina hankkeessa kuin hankkeessa, sanoo Vihmo.
Myös Isännöintiliiton kyselyn mukaan(siirryt toiseen palveluun) yhä useammassa taloyhtiössä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista lähivuosina.
Mutta vasta suunnitellaan.
Taloyhtiöiden kiinteistösähkö- ja lämmityskulut ovat nousseet Isännöintiliiton mukaan historiallisen paljon vuoden 2022 aikana. Moni on siis voinut joutua ahtaalle ja tinkimään hankkeista, kun remonttikustannukset ovat samaan aikaan nousseet.
– Korjaamisen liikevaihto kääntyi jo viime vuonna hyvään kasvuun, mutta kustannusten nousu aiheutti sen, että ei voitu korjata ihan niin paljon kuin olisi haluttu. Korjausten todellinen määrä jäi siis pieneksi, Vihmo sanoo.
Kallista remontoiminen on jatkossakin, mutta tilanne voi olla tänä vuonna aiempaa otollisempi.
– Rakennuskustannusten nousu on taittunut selvästi, ja se tulee kyllä ajamaan tänä vuonna korjausrakentamista eteenpäin, Vihmo sanoo.